GTK tunnisti: sienestäjä löysi Lieksasta Suomen ensimmäisen rautameteoriitin

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuksissa on varmistunut, että lieksalaisen Pekka Vallimiehen toukokuun lopun korvasienireissu tuotti poikkeuksellisen painavan saaliin. Malmiharrastajana Vallimies poimi Lieksan Löpönvaaralta ruosteisen ja oudon painavan murikan. Toisin kuin malmilohkareista ruosteen alta paljastui harmaata metallia.

Vallimies lähetti näytteensä GTK:lle, jossa kesän jatkuneissa tutkimuksissa pystyttiin varmistamaan, että kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen Suomesta löydetty rautameteoriitti. 1800-luvun alussa käynnistyneen raportoinnin aikana Suomesta oli tätä aiemmin löydetty 13 meteoriittia.

Vuosittain etenkin suoraan GTK:n kansannäytetoimistolle tulee aktiivisilta malmiharrastajilta ja tavallisilta kansalaisilta tunnistettavaksi useita kymmeniä meteoriitiksi ehdotettuja kivinäytteitä. Meteoriitti on kuitenkin kyseessä poikkeuksellisen harvoin – edellinen meteoriitiksi varmistunut näyte tunnistettiin GTK:lla vuonna 1980. Toisaalta melkein puolet Suomesta löytyneistä meteoriiteista on otettu ensin talteen malmilohkareina ja vasta myöhemmin havaittu meteoriiteiksi.

– Lähetetyistä näytteistä kokenut tutkija pystyy kyllä tunnistamaan valtaosan jo silmämääräisesti melko helposti ei-meteoriiteiksi. Mutta sitten on ne vaikeimmat ja kiinnostavimmat tapaukset, joissa monimutkaista materiaalia ei pysty tunnistamaan ilman huippuvarusteltuja laboratorioita ja osaamista, sanoo rautameteoriitin ja myös Suomen edellisen meteoriitin tunnistanut GTK:n erikoistutkija Kari A. Kinnunen.

Tähän mennessä tutkimuksissa kertynyt aineisto on lähetetty kansainväliselle meteoriittikomissiolle rekisteröimistä varten nimiehdotuksella Lieksa. Rautameteoriitti sijoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Helsingin Kumpulan kartanon meteoriittikokoelmaan, jossa ovat lähes kaikki muutkin Suomesta löytyneet meteoriitit.

Mitä meteoriitit ovat?

Meteoriitit ovat avaruudesta maanpinnalle pudonneita kiviä ja raudankappaleita. Lähes kaikki meteoriitit ovat Marsin ja Jupiterin välissä kiitävien asteroidien palasia. Harvinaisimmat meteoriitit ovat Marsista tai Kuusta iskeytyneitä.

Lieksan meteoriitti on asteroidin kappale. Nämä meteoriitit ovat jäänteitä aurinkokunnan syntyajoilta. Suomen kallioperän vanhimmatkin kivet ovat noin 1000 miljoonaa vuotta nuorempia.

Maapallolta on rekisteröity meteoriitteja yli 65 500 kappaletta. Niistä rautameteoriitteja on yli 1 100 kappaletta. Suuresta lukumäärästä huolimatta jokainen meteoriitti on tieteelle tärkeä.

Tulevaisuudessa meteoriitit voivat olla todellisia malmilohkareita, sillä asteroidien malmivarantojen hyödyntämistä ollaan kansainvälisesti jo suunnittelemassa. Rautameteoriittien metallissa on merkittäviä määriä esimerkiksi kultaa ja platinaryhmän metalleja.

Lisätietoa:

Geologian tutkimuskeskus, erikoistutkija Kari A. Kinnunen, puh. 029 503 2306, kari.kinnunen (at) gtk.fi