Kainuu

Varhaisproterotsooinen stratigrafinen yksikkö, sijoittuu Itä-Suomessa Jatulin ja Sariolan väliin.

Kaleva

Varhaisproterotsooinen, stratigrafinen yksikkö.

Kalimaasälpä

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: KAlSi3O8

Kiilto: Lasikiilto, lohkopinnoilla voi olla helmiäiskiiltoa

Väri: Vaaleanpunaisesta ruskeanpunaiseen, harmaankeltainen, valkoinen, vihreä, väritön

Viirun väri: Valkoinen viiru

Kovuus: 6

Kidemuoto: Mikrokliini trikliininen, ortoklaasi ja sanidiini monokliinisia, rakeina kasautumissa, usein pertiittijuovainen (ei sanidiini)

Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus kahdessa toisiaan vasten kohtisuorassa suunnassa, epätasainen tai simpukkamainen murros

Ominaispaino: 2,6 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpikuultavaan

Esiintyminen tms: Mikrokliini ja ortoklaasi voidaan erottaa vain mikroskoopilla, yleinen kivilajimineraali, graniitissa, gneississä, pegmatiitissa

Käyttö: Laseissa ja keraamisissa tuotteissa

Tuntomerkit: Yleensä havaittavissa selviä tasopintoja, pertiittijuovat

Muuta: Kalimaasälvistä voidaan erottaa rakenteeltaan kolme erilaista, saman koostumuksen omaavaa mineraalia: Sanidiini, Ortoklaasi ja Mikrokliini. Vihreää läpinäkymätöntä mikroliinia kutsutaan amatsoniitiksi. Kuukivi on tavallisesti kellertävää tai sinertävänvalkoista ortoklaasia.

Esimerkkikuvia

Amatsoniitti on vihreää läpinäkymätöntä mikrokliinia.
Amatsoniitti.
Amatsoniitti.
Amatsoniitista valmistetut helmet.
Punertavaa kalimaasälpää.
Kalimaasälpä.
Kalimaasälvän pintaa läheltä tarkasteltuna.
Kalimaasälvällä on etevä lohkeavuus. Lohkopinnat ovat lähes kohtisuorassa toisiaan vastaan.
Kalimaasälvän tunnistaa pertiittijuovista, jotka tässä näytteessä näkyvät selvinä kello yhdestätoista kello viiteen. Sanidiinissa pertiittijuovia ei kuitenkaan ole.
Kalimaasälvän pintaa läheltä tarkasteltuna.
Kalimaasälvän pintaa läheltä tarkasteltuna. Tässä näytteessä pertiittijuovat näkyvät selvinä.
Kuukivi on tavallisesti kellertävää tai sinertävänvalkoista, hohtavaa ortoklaasia. Kuukiven hohde aiheutuu lamellirakenteesta.
Ortoklaasi
Kuukivi on tavallisesti kellertävää tai sinertävänvalkoista, hohtavaa ortoklaasia. Kuukiven hohde aiheutuu lamellirakenteesta.
Kuukivi.
Kuukivi.
Mikrokliini.
Ortoklaasi.
Ferriortoklaasi on yksi kalimaasälvän korukivimuunnos.

Kalliomaa

Kallio, jota voi peittää alle metrin paksuinen maakerros, yleensä moreenia, kuvataan maalajikuviona maaperäkartassa.

Kallioperä

Kivilajeista koostuva maankuoren ylin osa, joka on osittain irtomaalajien, osittain veden peittämä.

Kalsedoni

Kvartsityyppi (ks. Kvartsi).

Kalsedonilla tarkoitetaan sekä kaikkia piilokiteisiä kvartseja (akaatti, dendriittiakaatti, krysopraasi, heliotrooppi, kivettynyt puu, jaspis, karneoli, sammalakaatti, onyks, sardi) että erityisesti niiden sinertävää muunnosta, varsinaista kalsedonia. Kalsedoni koostuu mikroskooppisen pienistä kvartsirakeista ja on aina huokoinen ja siten värjättävissä. Esiintyy sintterimäisinä kuorina ja ontelontäytteinä.

Kalsiitti

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: CaCO3

Kiilto: Lasikiilto

Väri: Tavallisesti valkoinen, joskus kellertävä, sinertävä tai punertava

Viirun väri: Valkoinen viiru, joskus epäpuhtauksista johtuen värillinenkin

Kovuus: 3

Kidemuoto: Trigoninen, kiteet yleisiä, esiintyy myös rakeisena ja lohkopintaisena

Lohkeavuus: Lohkosuunnat selviä, kolme etevää vinoa lohkosuuntaa, simpukkamaisesta epätasaiseen murrokseen

Ominaispaino: 2,6 – 2,8 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpinäkymättömään, läpinäkyvä (Islanninsälpä) kahtaistaitteinen

Esiintyminen tms: Yleinen rakojen ja onteloiden täytteenä, sedimenttisten ja metamorfisten kalkkikivien mineraali, Suomessa Paraisilla, Lohjalla, Lappeenrannassa, Kerimäellä, Särkisalossa ja Kolarissa

Käyttö: Sementin ja laastin raaka-aine

Tuntomerkit: Laimea (10 %) suolahappo (HCl) syövyttää muodostaen hiilidioksidia, mikä näkyy kuplimisena, dolomiitti kulpii vähemmän ja magnesiitti ei lainkaan ellei suolahappoa kuumenneta, kaksosviiruja (kaksostus) lohkopinnalla näkyvän vinoneliön pitemmän lävistäjän suuntaisesti, Islanninsälpä kirkas kahtaistaitteinen muunnos, merkeli multamainen muunnos, kiillottuvaa kalkkikiveä sanotaan marmoriksi

Esimerkkikuvia

Punertavaa kalsiittia.
Kalsiittikiteitä (kuvan keskellä).
Kalsiitti.
Kalsiitti.
Lasinkirkas kalsiitti eli Islanninsälpä.
Kalsiitti.
Kalsiitti.
Vihertävää, valkoista ja punertavaa kalsiittia.
Punertavaa kalsiittia.
Kalsiitilla on kolme vinoa lohkosuuntaa, jotka voi havaita tästä näytteestä.
Kalsiitin pintaa läheltä tarkasteltuna.
Kirkasta kalsiittia eli Islanninsälpää.
Rakeista kalsiittia.
Kalsiitti.
Kalsiitin lohkopinnasta voi havaita vinoneliön pitemmän lävistäjän suuntaiset kaksosviirut (kaksostuneisuus).
Kellertäviä kalsiittikiteitä.
Lasinkirkas kalsiitti eli Islanninsälpä. Sille on ominaista voimakas kahtaistaitto eli kiven läpi näkee kaiken kahtena.
Lasinkirkas kalsiitti eli Islanninsälpä. Sille on ominaista voimakas kahtaistaitto eli kiven läpi näkee kaiken kahtena.
Lasinkirkas kalsiitti eli Islanninsälpä. Sille on ominaista voimakas kahtaistaitto eli kiven läpi näkee kaiken kahtena.
Lasinkirkas kalsiitti eli Islanninsälpä. Sille on ominaista voimakas kahtaistaitto eli kiven läpi näkee kaiken kahtena.
Lasinkirkas kalsiitti eli Islanninsälpä. Sille on ominaista voimakas kahtaistaitto eli kiven läpi näkee kaiken kahtena.
Lasinkirkas kalsiitti eli Islanninsälpä. Sille on ominaista voimakas kahtaistaitto eli kiven läpi näkee kaiken kahtena.
Kalsiittikiteitä (harmaat kiteet kuvan keskitasossa).

Kambrikausi

Paleotsooisen maailmankauden vanhin kausi, 542-488 miljoonaa vuotta sitten.

Kames-maasto

Reunamuodostumien ja harjujen liepeille, kuolleen jään alueelle syntynyt lajittuneen aineksen kumpujen ja selänteiden muodostama maasto.