Baltian klintti

Noin 1200 km matkalla erottuva kalliotörmä, joka ulottuu Ruotsista öölännin saaren tuntumasta Itämeren poikki Venäjän Laatokalle. Pohjois-Viron klintti on osa Baltian klinttiä.

Baltika-manner

Nykyisen Itä-Euroopan tasangon aluetta vastannut manner, joka sijaitsi ordoviikkikaudella eteläisellä pallonpuoliskolla (ja siirtyi siluurikaudella päiväntasaajalle). Erosi Rodinia-supermantereesta 630 miljoonaa vuotta sitten.

Basaltti

Ominaisuudet

Päämineraalit: Plagioklaasi, sarvivälke, pyrokseeni, basaltilla on sama mineraalikoostumus kuin gabrolla ja diabaasilla

Väri: Tumma

Raekoko: Hienorakeinen

Rakenne: Voi olla hajarakeinen (porfyyrinen), juoksurakennetta, huokosia tiiviissä perusmassassa

Esimerkkikuvia

Basalttikappale.
Pintakivi.
Pintakivi, jossa on havaittavissa juoksurakennetta. Kivestä näkee, että se on ennen jähmettymistään valunut sulana laavana.
Huokoista, pienirakeista pintakiveä läheltä tarkasteltuna.
Pyöreäksi kulunut huokoinen pintakiven kappale.
Basaltti on muiden pintakivien tapaan pienirakeinen ja huokoinen kivilaji.

Batoliitti

Erittäin suurikokoinen intrusiivi kivimassa. Koostuu usein graniitista tai granodioriitista.

Berylli

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: Be3Al2Si6O18

Kiilto: Lasikiilto, tavallisesti matta

Väri: Eri keltaisen, sinisen ja vihreän sävyjä, harvoin väritön. Akvamariini, morganiitti ja smaragdi ovat beryllin eri värimuunnoksia.

Viirun väri: Valkoinen viiru

Kovuus: 7,5 – 8

Kidemuoto: Heksagoninen, tavallisesti kuusikulmaisia pylväsmäisiä kiteitä, joskus massiivinen

Lohkeavuus: Kiteen suuntainen lohkeavuus hyvä, simpukkamainen murros

Ominaispaino: 2,7 – 2,9 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Jalot läpinäkyviä tai läpikuultavia, tavallisesti sameita

Esiintyminen tms: Graniittipegmatiittien mineraali, Suomessa mm. Luumäellä, Tammelassa ja Kemiössä, jalokivinä smaragdi vihreä, akvamariini vaalean sininen, merenvihreä, heliodori keltainen, morganiitti vaaleanpunainen

Käyttö: Beryllimalmi, jalokivi

Tuntomerkit: Kuusikulmainen kide, kova

Esimerkkikuvia

Akvamariini

Akvamariinikiteitä sivukivessä.
Akvamariinikide läheltä tarkasteltuna.
Viistehiottuja akvamariineja.

Berylli

Kellertäviä beryllikiteitä sivukivessä.
Erivärisiä beryllejä.
Berylliä.
Läpivalaistu beryllikide.
Toisesta päästään rikkoutunut beryllikide.
Berylli.
Beryllikiteitä.
Beryllikide. Beryllin kuusikulmaisuus on selvästi havaittavissa.
Berylliä ja vaaleata sivukiveä.
Beryllikide.
Beryllikiteitä isäntäkivessä.

Morganiitti

Morganiitti.
Kookas morganiittikide.
Kookas morganiittikide.
Morganiitti.

Smaragdi

Smaragdikiteitä vaaleassa sivukivessä.
Rapautunut smaragdikide.
Smaragdikiteitä vaaleassa sivukivessä.
Smaragdikiteitä.
Smaragdikiteitä.
Kookas smaragdikide.

Biohermi

Meren pohjalla oleva biogeneettistä alkuperää oleva kumpu (biokumpu).

Biostrome

Toisiinsa liittyneistä fossiileista syntynyt ohut yhtenäinen kerros.

Biotiitti

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: K(Mg,Fe)3(Al,Fe)Si3O10(OH,F)2

Kiilto: Helmiäiskiilto

Väri: Tummanruskea – musta, rapautuneena kullankeltainen (mistä johtuu nimi kissankulta, katinkulta)

Viirun väri: Valkoinen, vaaleanvihreä viiru

Kovuus: 2,5, lohkolevyt elastisia

Kidemuoto: Monokliininen, kiteet harvinaisia, kuusikulmaisia suomupinkkoja

Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus yhdessä suunnassa

Ominaispaino: 2,7 – 3,3 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Ohuet suomut läpinäkyviä tai läpikuultavia

Esiintyminen tms: Yleisin kiillemineraali, graniiteissa, pegmatiiteissa, gneisseissä

Tuntomerkit: Tumma kiille, rapautuneena kissankultaa, suomut taipuisia

Esimerkkikuvia

Biotiitti eli tumma kiille.
Biotiitti.
Biotiittisuomuja läheltä tarkasteltuna.
Biotiitti.
Biotiittia läheltä tarkasteltuna.
Biotiitti.