Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen

GTK:n lehdistötiedote

Kauhajoen smaragdi. Pituus 6,5 senttimetriä. Kuvassa kiteestä näkyy 3 cm pitkä osa. Kuva: Jouko Ranua, GTK.

Suomesta tunnetaan yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Vuosittain löytyy myös kokonaan uusia. Suomesta tunnetaan enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tuhansista kiviharrastajista sekä kivinäytteitä tutkivista asiantuntijoista. Lisäksi monet jalokiviä sisältävät lohkarelöydöt osoittavat, että kallioesiintymiä on yhä myös löytymättä.

Nyt tunnistettu smaragdinäyte on löytynyt Kauhajoelta 1970-luvun lopulla. Löytäjä Lauri Ojanen tunnettiin innokkaana malminetsijänä. Hänen löytämässään jalkapallon kokoisessa pegmatiittilohkareessa oli kiinni vihreä jaloberyllikide, joka on pituudeltaan 6,5 senttimetriä ja leveydeltään noin yksi sentti. Tähän mennessä Suomesta ei ole löydetty näin suurta smaragdia. Smaragdiksi luokiteltua jaloberylliä on aikaisemmin löydetty vain Lapista, Vuotson alueelta lohkareesta, jonka sisältämät vihreät kiteet olivat 0,5 mm paksuja ja pisimmät kiteet sentin pituisia. Jatka lukemista ”Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen”

Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja

Litiumia kelluu öljyssä. Kuva: Wikimedia Commons

Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa. Jatka lukemista ”Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja”

Kivikone.fi on uusi kätevä verkkopalvelu kivien ja mineraalien tunnistamiseen

Kuvakaappaus Kivikone.fi -sivustolta

Metso ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat avanneet Kivikone-onlinepalvelun kivien ja mineraalien tunnistamiseen. Mobiilikäyttöön suunnitellun palvelun avulla luonnossa liikkujat voivat helposti tutkia yleisimpiä Suomesta löytyviä kivi- ja mineraalilajeja ja saada tietoa niiden yleisimmistä käyttötarkoituksista. Jatka lukemista ”Kivikone.fi on uusi kätevä verkkopalvelu kivien ja mineraalien tunnistamiseen”

Digitalisoituva mineraalitieto ja tekoäly tuodaan malminetsinnän avuksi

GTK

GTK ja sen kumppanit ryhtyvät kehittämään digitaalisia ja laskennallisia mineraalien tunnistuksen sovelluksia ja ratkaisuja kullanetsinnän ja kultaesiintymiä hyödyntävän kaivostoiminnan sekä niitä palvelevien yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen. Jatka lukemista ”Digitalisoituva mineraalitieto ja tekoäly tuodaan malminetsinnän avuksi”

Tulivuorten äänet saattavat kertoa tulevasta purkauksesta

Teemu Karlsson

Ilmakuva Villarica-tulivuoresta. Kuva: Iain and Sarah / Wikimedia Commons.

Aktiivisten tulivuorten tuottamat infraäänet saattavat helpottaa purkausten ennustamista. Hyvin matalia infraääniä, joita ihmiskorva ei kuule, mutta keho saattaa tunteä tärinänä, syntyy magman kuohuessa tulivuoren sisällä. Jatka lukemista ”Tulivuorten äänet saattavat kertoa tulevasta purkauksesta”

Kuun vaiheet eivät vaikuta suurten maanjäristysten esiintymiseen

Teemu Karlsson

Onko Kuun vaiheella tai vuodenajalla vaikutusta suurten maanjäristysten esiintymiseen? Ei, sanoo tuore USGS:n tutkimus. Kuva: Wikimedia Commons.

Sitkeän myytin mukaan suuria maanjäristyksiä tapahtuu usein Kuun tiettyjen vaiheiden aikana, tai tiettyinä vuodenaikoina. Yhdysvaltojen geologisessa tutkimuskeskuksessa (USGS) analysoitiin 204 suuren maanjäristyksen päivämäärää ja niihin liittyviä Kuun vaiheita. Tulosten perusteella Maan sijainnilla Kuuhun tai Aurinkoon nähden ei ole vaikutusta suurten maanjäristysten esiintymiseen. Jatka lukemista ”Kuun vaiheet eivät vaikuta suurten maanjäristysten esiintymiseen”

Maankuoren liikkeitä ennen laattatektoniikkaa

Teemu Karlsson

Pentti Eskolan kirjassa vuodelta 1921 maankuoren liikkeet selitetään kutistumishypoteesin avulla. Kuva: Teemu Karlsson

Maan kuoriosa, eli litosfääri, koostuu tektonisista laatoista, jotka liikkuvat astenosfäärin päällä hitaasti, noin 1-15 cm vuosivauhdilla. Teoria mannerlaatoista ja laattatektoniikasta on suhteellisen nuori ja muovautunut nykyiseen asuunsa vasta 1900-luvun aikana. Ennen laattatektoniikkaa maankuoren liikkeitä selitettiin kutistumishypoteesin avulla. Jatka lukemista ”Maankuoren liikkeitä ennen laattatektoniikkaa”

Punaisten jättiläisten tähtipölyllä suuri vaikutus Maan keskikoostumukseen

Maan keskikoostumusta ei voida arvioida kivimeteoriittien perusteella. Kuva: NASA

Aurinkokuntamme materiaali koostuu aiemmin tuhoutuneiden tähtien pölystä. Saksalaisen Münsterin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Livermoren yliopiston tutkijoiden tekemien uusien huipputarkkojen isotooppianalyysien perusteella Maa sisältää kuitenkin enemmän punaisista jättiläistähdistä peräisin olevaa ainesta, kuin aurinkokunnan alkuaikoina muodostuneet kivimeteoriitit eli kondriitit Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä. Jatka lukemista ”Punaisten jättiläisten tähtipölyllä suuri vaikutus Maan keskikoostumukseen”