Laattatektoniikka

Ari Brozinski

Benjamin Franklin litosfäärilaattojen jäljillä

Ajatus laattatektoniikasta ei ole uusi. Vaikka laattatektoninen teoria on muovautunut nykyiseen asuunsa 1900-luvun aikana, on litosfäärilaatoista ja niiden alaisesta vaipasta on spekuloitu jo 1700-luvulla. Benjamin Franklin kirjoitti 22. syyskuuta vuonna 1782 ranskalaiselle geologille, Abbè Soulavielle seuraavasti: ”…todisteita, joiden valossa näytti siltä, että saaren pinta oli kääntynyt ympäri. Jotkin osat olivat painuneet merenpinnan alapuolelle, kun taas toiset, pintaa alempana olleet rakenteet, olivat kohonneet ylös.” Franklin jatkaa: ”Tämänkaltaiset muutokset maapallomme pinnalla eivät todennäköisesti tapahtuisi, jos maa olisi kiinteä ytimeen asti. Siispä kuvittelen, että maan sisempi osa voisi koostua nesteestä, joka on tiheämpää ja, jolla on suurempi painovoima kuin millään kiinteällä aineella, johon olemme tutustuneet. Siksi kiinteä aine voisi uida tämän nesteen päällä tai sen sisässä. Edellisen perusteella maapallon pinta olisi kuori, joka voi haljeta palasiin ja joutua tämän nesteen aiheuttamien väkivaltaisten liikkeiden siirtämäksi. Jatka lukemista ”Laattatektoniikka”

Perustietoa Maasta

Mikko Turunen

Minkälainen Maa on?

Maa (latinaksi Tellus) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Maa syntyi samaan aikaan muiden planeettojen kanssa noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Maa on rakenteeltaan kiviplaneetta, mutta myös ainoa planeetta, josta on tähän mennessä löydetty vettä nestemäisessä muodossa. Maan pinta-alasta 70 % on veden peitossa. Ilman vettä maapallolla ei olisi elämää. Muita elämän edellytyksiä ovat sopiva lämpötila, Auringon valo ja ilmakehässä oleva happi. Jatka lukemista ”Perustietoa Maasta”

Geologiset luontokohteet -palvelu

Maastamme löytyy runsaasti geologisia matkailukohteita. Maastosta löytyvien muodostumien ja luontopolkujen lisäksi on geologiaan mahdollisuus tutustua lukuisissa näyttelyissä, kivipuistoissa ja museoissa.

Geologiset luontokohteet -palvelussa on ryhdytty julkaisemaan tietoja mielenkiintoisista geologisista tutustumiskohteista. Kohteet on luokiteltu merkittävyydeltään neljään ryhmään: kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja paikallinen. Kohteiden määrää on tarkoitus vähitellen kasvattaa kattamaan monipuolisesti erilaisia merkittäviä kohteita, mutta myös alemman luokituksen omaavia kohteita otetaan mukaan harkinnanvaraisesti. Jatka lukemista ”Geologiset luontokohteet -palvelu”

Rokua Geopark

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on luonut maailmanlaajuisen Geopark-verkoston vaalimaan ainutlaatuisia geologisia kohteita. Geopark on alue, jonka geologiset ominaispiirteet ovat kansainvälisesti merkittäviä ja mielenkiintoisia. Verkostoon haluavan puiston on myös täytettävä joitakin mm. kestävään kehitykseen ja luonnonsuojelun edistämiseen liittyviä kriteerejä. Tällä hetkellä UNESCO:n Geopark-verkostoon kuuluu 90 kohdetta 26 eri maasta. Jatka lukemista ”Rokua Geopark”

Geologinen retkeilyopas Hollolan Tiirismaalle

Rantakerrostumaa maaleikkauksessa. Kuva: GTK

Vuoden 2015 Geologian päivän päätapahtuma oli Hollolassa, missä järjestettiin Tiirismaan geologiaa ja Salpausselkiä käsittelevä seminaari ja sitä seurannut retki. Retkellä tutustuttiin neljään geologiseen kohteeseen: Pirunpesän kvartsiitteihin, suppiin, muinaisrantaan, sekä lähteeseen ja sitä ympäröivään kasvillisuuteen. Jatka lukemista ”Geologinen retkeilyopas Hollolan Tiirismaalle”

Geologinen retkeilyopas Nuuksioon

Punaisia granaattikiteitä Nuuksion kallioperässä. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Retkeilyopas on laadittu Nuuksion kansallispuistoon suuntautuneen vuoden 2013 Geologian päivän retkeä varten. Oppaassa on esitetty alueen geologisia yleispiirteitä. Erityisesti retkellä tutustuttiin granaattipitoiseen kallioon, hiidenkirnun aihioon ja silokallioon, murroslaaksoon, suon ja metsän vaihettumiseen, muinaisrantaan, sekä suokairaukseen. Jatka lukemista ”Geologinen retkeilyopas Nuuksioon”

Geologinen retkeilyopas Yyteriin

Yyterinsantojen rantadyynejä uimarannan eteläpuolella. Kuva: K. Mäkinen, GTK

Vihkonen on laadittu Porin Yyterinsannoille suuntautuvan vuoden 2011 Geologian päivän retkeilyä varten. Vihkosessa on esitetty alueen geologisia yleispiirteitä. Siihen on kerätty myös tietoja Yyterinsantojen alueella esiintyvien dyynimuodostumien syntytavasta sekä niiden muotojen ja kasvillisuuden erityispiirteistä. Jatka lukemista ”Geologinen retkeilyopas Yyteriin”

NEED-hankkeen opetusmateriaalit (Itä-Suomen yliopisto)

Kansainvälisessä NEED-hankkeessa tuotettiin geologia-aiheisia opetuskokonaisuuksia, jotka kytkeytyvät koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöhin: Suomen Kivikeskukseen Juuassa sekä Kolin, Leivonmäen ja Linnansaaren kansallispuistoihin.

Opetuskokonaisuudet ja oppimateriaalit:

 

Kivet ympärillämme -opetuskokonaisuus (Suomen Kivikeskus)
Kolin kansallispuisto
Luupään lenkin geologinen polku (Leivonmäen kansallispuisto)
Rantasalmen geokulttuuripolku
Paikkatietopohjaiset (GIS) tehtävät Kolille
Paikkatietopohjaiset (GIS) tehtävät Leivonmäelle
Saimaa – Pielisen alueen geologiaselvitys