Harjut ja salpausselät

Harjut ja Salpausselät

Jäätiköstä virtaava vesi koostui jäätikön sulamisvesistä sekä jäätikön reunavyöhykkeen sadevesistä ja lumen sulamisvesistä. Ne kulkeutuivat jäätikön pohjaosiin erilaisten pystykuilujen ja -rakojen kautta.

Saltaatio.

Sulamisvesi kuljetti mukanaan kiviainesta, joka virtauksen mukana kulkiessaan pyöristyi, lajittui ja hioutui. Tällöin syntyi someroa, soraa, hiekkaa ja silttiä. Aines kerrostui tunneleihin ja railoihin sekä jäätikön reunan eteen tunnelien tai railojen suulle.

Harjujaksot rakentuivat vaiheittain jäätikön sulamisen edistyessä.

Suppa. 1. Kallio, 2. Pohjamoreeni, 3. Hiekkavaltainen harjuaines, 4. Harjun karkea, kivi- ja soravaltainen ydin, 5. Jää

Kuvan harjun tyviosa syntyi tunneliin. Myöhemmin kerrostuminen jatkui railossa ja jäätikön reunassa. Hiekkaan hautautuneet jäälohkareet jättivät poissulettuaan jälkeensä harjukuoppia eli suppia.

Harjun poikkileikkaus. 1. Kallio, 2. Pohjamoreeni, 3. Harjuaines (sora ja hiekka), 4. Savi ja siltti, 5. Rantakerrostuma (hiekka)

Harjuilla on usein "sianselkämäinen" muoto jyrkkine rinteineen. Tavallisesti harjussa on karkea, kivi- ja soravaltainen ydin ja aines muuttuu hienommaksi harjun reunoille päin.

Ilmaston äkillisesti uudelleen jäähdyttyä, kesken sulamisprosessin, mannerjäätikön reunan perääntyminen pysähtyi. Nuoremman Dryaksen kylmässä ilmastovaiheessa syntyivät I ja II Salpausselkä.

Salpausselkien reunamuodostumat ovat kerrostuneet jäätikkökielekkeiden eteen. Osa muodostumista on pitkiä ja yhtenäisiä reunaterasseja. Paikoin muodostumat ovat erillisiä selkeitä jokisuistoja. Monesti jäätikön reuna on uudelleen edennyt muodostuman päälle. Tämän vuoksi muodostumien jäätikönpuoleisien osien päällä on reunamoreenivalleja ja joskus myös sisällä moreenikerroksia. Joskus ainesta kerrostui lopuksi vedenpinnan yläpuolella ja syntyi ns. sandureja, joiden pinnalla voidaan nähdä matalia virtausuomia

Jäätikköjokisuistoissa sulamisvedet ovat voineet purkautua usean reitin kautta reunavyöhykkeeseen ns. syöttöharjuina. Kauempana jäätikön reunasta virtauksen kuljetuskyky heikkeni ja vastaavasti kerrostunut aines muuttui kivisestä sorasta hiekkaan ja edelleen silttiin ja saveen. 

Harjujaksot ja reunamuodostumat Suomessa.

Jäätikön sulamisvesien aikaansaamista kerrostumista harjujen ohella tärkeimpiä ovat reunamuodostumat, jotka ovat kerrostuneet jäätikön reunan eteen. Salpausselät jatkuvat lounaisesta Suomesta Pohjois-Karjalaan. Toinen tärkeä reunamuodostumien ketju on Sisä-Suomen reunamuodostuma, joka ulottuu Satakunnan Hämeenkankaalta Keski-Suomeen, Jyväskylän koillispuolelle.

Kuvat: Harri Kuvonen ja Jukka-Pekka Palmu, GTK.