Aurinkokuntamme muodostuminen

Suuria galakseja

Oman galaksimme kaltainen spriraaligalaksi M 81. Kuva: NASA/ESA.Galaksit muodostuvat suurista jopa miljardi tähteä käsittävistä tähtijoukoista ja ne pysyvät kasassa keskinäisen vetovoimansa avulla. Usein galaksit sisältävät myös merkittävästi kaasua ja pölyä. Kaasu ja pöly eivät kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti galaksin sisällä, vaan esimerkiksi kaasu on saattanut tihentyä ns. protostellaarisiksi pilviksi. Nämä pilvet saattavat romahtaa oman painonsa alla, jolloin ne joutuvat pyörivään liikkeeseen. 

Aurinko ja Maa syntyvät

Aurinkokuntamme hyvin varhaisessa vaiheessa, kun nykyiset planeetat olivat vielä kivenpaloja. Keskelllä loistaa tuleva aurinkomme. Kuva: Fahad Sulehria.Myös oma aurinkokuntamme on kehittynyt romahtamisen ja rotaation tuloksena syntyneestä ohuesta ja nopeasti pyörivästä kiekosta. Materia keskittyi kiekon keskelle, johon alkoi vähitellen muodostua aurinkomme edeltäjä, protoaurinko.  Kiekon muilla alueilla lukemattomat pölyhiukkaset törmäilivät keskenään muodostaen esiplaneettojen edeltäjiä, planetesimaaleja. Vähitellen niistä kehittyi esiplaneettoja ja edelleen planeettoja. Lähinnä aurinkoa olevat planeetat (merkurius, venus, maa ja mars) koostuvat kivestä ja metalleista, kun taas ulommat planeetat (jupiter, saturnus, uranus ja neptunus) muodostuvat pääosin haihtuvista aineista, kuten kaasusta. Ainoastaan niiden ydin on kiinteä. Niiden etäisyys auringosta on niin suuri, ettei lämpö ole kyennyt haihduttamaan kaasuja, kuten vetyä tai heliumina, pois.

 

Sisemmät neljä esiplaneettaa, maa mukaan lukien, aloittivat kasvunsa planeetoiksi 4.56 miljardia vuotta sitten ja ne kehittyivät huomattavan nopeasti saavuttaen planetaarisen koon jo 100 miljoonassa vuodessa. Maan historia alkaa tästä hetkestä.

Oma aurinkuntamme nykyisessä oloasussaan. Kuvattuna ovat kaikki kahdeksan planeettaa: Merkurius (lähinnä Aurinkoa), Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kuvassa näkyy myös Pluto, joka ei enää ole planeetta. Kuva: Harman Smith & Laura Generosa/NASA Jet Propulsion Laboratory.

Lähteet

Tämän tekstin lähteinä käytettiin:

Goldsmith, D. ja Owen, T. 2002:The Search for Life in the Universe, 3rd ed. University Science Books.

McDonough, W. F. 2000: The Composition of The Earth. Department of Earth and Planetary Sciences, Harvard University. 

Ernst, W. G. 2006: Speculations on evolution of the terrestrial lithosphere—asthenosphere system—Plumes and plates. Gondwana Research 11 (2007): 38-49.

Press, F., Siever, R., Grotzinger, J. ja Jordan, T.H. 2003: Understanding Earth, 4th ed. W.H. Freeman and Company.

Lehtinen, M., Nurmi, P. ja Rämö, T. 1998: Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa. Suomen geologinen seura.