Aurinkokunta avaruudessa

Aurinkokunta Avaruudessa

Avaruus on hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Oman galaksimme, Linnunradan, arvioidaan olevan avaruuden tiheätähtisimpiä vaikka omasta Auringostammekin onkin lähimpään naapuritähteen matkaa peräti 4,2 valovuotta. Valovuosi on tähtitieteellinen yksikkö, jolla mitataan avaruuden matkoja. Yksi valovuosi tarkoittaa sitä matkaa, jonka kulkemiseen kuluu valonsäteeltä aikaa yksi vuosi. Valon nopeus avaruudessa on noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Vuodessa sen kulkema matka on noin 9 460 800 000 000 kilometriä.

Linnunrata on päältä spiraalimainen, sivulta linssinmuotoinen, noin 100 000 valovuoden läpimittainen ja keskeltä 20 000 valovuoden paksuinen, reunoja kohti oheneva tähtijärjestelmä. Aurinko on noin 28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskuksesta miltei järjestelmän tasossa. Linnunradassa lienee noin 200 miljardia Auringon kaltaista tähteä. Noin puolet Linnunradan massasta on tiivistynyt tähdiksi, loput on harvaa tähtienvälistä kaasua ja tomua. Linnunrata on jatkuvassa kiertoliikkeessä keskuksensa ympäri ja kiertoaika on noin 220 miljoonaa vuotta.

Linnunradan rakenne päältä ja sivulta. Oman Aurinkomme sijainti on noin 28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskuksesta.

Linnunradan rakenne päältä ja sivulta. Oman Aurinkomme sijainti on noin 28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskuksesta. 

Maa Aurinkokunnassa

Aurinkokuntamme muodostuu Auringosta, kahdeksasta planeetasta, noin 60:sta tunnetusta kuusta, monista asteroideista, miljoonista komeetoista ja lukemattomista pienistä meteoroideista. Kaikki nämä ovat säännöllisessä kiertoliikkeessä omilla radoillaan. Planeetat, asteroidit ja meteoroidit kiertävät Aurinkoa, kuut kiertävät planeettoja.

Planeetat voidaan jakaa kahteen ryhmään riippuen niiden tiheydestä ja etäisyydestä Aurinkoon. Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat pieniä, kivikuorisia ja tiheitä planeettoja. Jokaisen tiheys on vähintään 3 000 kg/m3. Niitä kutsutaan kiviplaneetoiksi. Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen tiheys on huomattavasti kiviplaneettoja pienempi. Niillä oletetaan olevan kiinteä ydin, mutta suurin osa niiden valtavasta massasta muodostuu paksusta, vetyä ja heliumia sisältävästä ilmakehästä. Näistä planeetoista käytetään nimeä kaasuplaneetat. Pluto, jota ei luokitella varsinaiseksi planeetaksi vaan kääpiöplaneetaksi, poikkeaa muista kaasuplaneetoista kooltaan huomattavasti pienempänä. Pluto koostuu kiinteästä kivikuoresta, jäästä ja jäätyneestä metaanista. 

Auringon ja planeettojen halkaisijat, massat, tiheydet, kuiden lukumäärät ja etäisyydet Auringosta. HUOM! Taulukossa esiintyvä etäisyysyksikkö Au tarkoittaa Astronomista yksikköä (Astronomical Unit) jonka pituus on sama kuin Maan etäisyys Auringosta eli noin 150 miljoonaa kilometriä.

Aurinkokuntamme planeettojen koot. Planeetat järjestyksessä vasemmalta oikealle: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto. Äärimmäisenä vasemmalla oleva kaari on osa Auringon ulkopintaa planeettojen kanssa samassa kokosuhteessa.