GTK tutkii uusia kaivannaisjätteiden peittorakenteita

Geologian tutkimuskeskus (GTK) testaa Särkiniemen kaivosalueella biokaasun tuotannossa syntyvän mädätysjäännöksen soveltuvuutta sivukivien peittomateriaaliksi. Tutkimus suoritetaan pitkäkestoisten lysimetritestien avulla, ja tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2021.

GTK:n peittorakennetutkimuksessa hyödynnetään Särkiniemen sivukivialueen pintaosiin haudattuja, sivukivimurskeella täytettyjä lysimetrejä. Kuva: Teemu Karlsson, GTK.

Jatka lukemista ”GTK tutkii uusia kaivannaisjätteiden peittorakenteita”

Keski-Suomessa Euroopan paksuin maankuori

Seismologian instituutin luotauksessa tutkittiin Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen kallioperää maanjäristysaaltojen avulla. Tutkimusten perusteella Jyväskylän seudulla havaittiin kuoren paksuudeksi jopa 63 km.

Luode-kaakko -suuntainen, noin 490 km pitkä luotauslinja ulottui Keski-Pohjanmaan rannikolta Viipuriin siten, että kauimmaiset asemat sijaitsivat aivan Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa (Kuva 1). Vuosina 2012–2013 tehdyssä luotauksessa ei itse tuotettu seismisiä signaaleja, vaan hyödynnettiin kustannustehokkaasti louhimoiden ja tietyömaiden räjäytyksiä ja niiden tuottamia maanjäristysaaltoja. Järistysaaltojen kulkeutumisnopeuksia mittaamalla ja mallintamalla saatiin muodostettua kuva linjan kallioperän rakenteesta.

Kuva 1. Luotauslinjan sijainti. Kuva: Tiira et al. (2020).

Jatka lukemista ”Keski-Suomessa Euroopan paksuin maankuori”

Tut­ki­joi­den yl­lä­tyk­sek­si leu­to tal­vi pie­nen­si jär­ven hii­li­kuor­maa

Helsingin yliopiston tiedote

Miten normaalia lämpimämpi talvi näkyy järven hiilikuormassa eli siinä, minkä verran järvi poistaa hiiltä ilmakehästä tai vapauttaa hiiltä takaisin ilmakehään ja meriin? Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus paljastaa leudon talven vähentävän järven hiilikuormaa merkittävästi, jolloin järven kautta kulkee vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään ja meriin.

Lämpimänä talvena ilmakehään vapautuvaa hiilidioksidia oli järvivedessä normaalia vähemmän, mikä pienentää järvestä ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää. Kuva: Anne Ojala

Jatka lukemista ”Tut­ki­joi­den yl­lä­tyk­sek­si leu­to tal­vi pie­nen­si jär­ven hii­li­kuor­maa”

Maanalainen lämpökaivos – suurimittakaavainen lämmön tuotanto- ja varastointimenetelmä yhteiskunnan tarpeisiin

GTK

Maanalainen lämpökaivos – suurimittakaavainen lämmön tuotanto- ja varastointimenetelmä yhteiskunnan tarpeisiin
Lämpöpumppuja hyödyntävä geoterminen energia on lupaava tapa tuottaa hiilivapaata lämpöä kaukolämpöjärjestelmiin. Kuuman veden tuottaminen kaukolämpöverkkoon vaatii korkeampaa lämpötilaa lämpöpumpun lämmönlähteeltä kuin Suomen maankamaran yläosasta on saatavissa. Tutkittuja ja toteutettuja geologisia vaihtoehtoja suurimittakaavaiseksi lämpöpumpun lämmönlähteeksi ovat maan pinnalta poratut syvät ja keskisyvät lämpökaivot. Lämmöntarpeen kasvaessa maanalainen lämmöntuotanto ja lämmönvarastointi saattavat muodostua edullisemmaksi tavaksi kuin maan pinnalta poratun syväkaivokonseptin monistaminen.

Jatka lukemista ”Maanalainen lämpökaivos – suurimittakaavainen lämmön tuotanto- ja varastointimenetelmä yhteiskunnan tarpeisiin”

Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu

GTK

Vedenalaisen meriluonnon arvokohteet täytyy tunnistaa, jotta niiden tehokas suojelu ja kestävä käyttö on mahdollista. Nyt tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen.

Monimuotoista merenpohjaa, jossa kivien lomassa esimerkiksi rakkohaurua (ruskolevä kuvan oikeassa alalaidassa), hauraa (heleänvihreän niityn muodostava putkilokasvi) ja punahelmilevää (viininpunaiset tupsut kivien päällä). Vastaavanlaisia monipuolisia elinympäristöjä, jotka tarjoavat suojaa, ravintoa ja lisääntymispaikkoja selkärangattomille, kaloille ja myös linnuille löytyy useilta eteläisen Suomen ulkosaariston EMMA-alueilta. Kuva: Mats Westerbom, Metsähallitus.

Jatka lukemista ”Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu”

Tulivuoren purkauksen iänmäärityksen perusteella suullinen perimätieto voi olla yli 33 000 vuotta vanhaa

Ihmisten Australiaan saapumisen ajankohta ja mantereen asuttamisen vaiheet tunnetaan huonosti. Tulivuoritoiminnan iänmäärityksen perusteella Australian kaakkoiskulmassa on ollut asutusta ainakin yli 33 000 vuotta. Paikallisten tulivuorten purkauksiin liittyvät tarinat saattavat olla maailman vanhinta suullista perimätietoa.

Kuva: Eugene von Guérardin maalaus vuodelta 1855, jossa näkyy Tower Hillin alue kraatterijärvineen. Alueella on ollut ihmisasutusta vähintään 33 000 vuotta.

Jatka lukemista ”Tulivuoren purkauksen iänmäärityksen perusteella suullinen perimätieto voi olla yli 33 000 vuotta vanhaa”

Tuore tietokanta täydentää tietoa Fennoskandian alueen maanjäristyksistä ja nuorista siirroksista

GTK

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Posivan asiantuntijat ovat paikantaneet uuden tekniikan avulla lähes koko Suomen kattavasta aineistosta kallioperän nuoria siirroksia sekä muita seismiseen aktiivisuuteen viittaavia maaperän piirteitä kuten maanvyöryjä.

Kuva 1. Maastossa postglasiaalisiirrokset eivät kiinnitä huomiota, koska niiden aiheuttamat törmät ovat matalia eikä niiden jatkuvuutta ole helppo hahmottaa puuston vuoksi. Oheinen kuva on Pasmajärven siirroksesta.

Jatka lukemista ”Tuore tietokanta täydentää tietoa Fennoskandian alueen maanjäristyksistä ja nuorista siirroksista”

GTK jatkaa kallioperätutkimuksia Pohjois-Suomessa 2020

GTK

Yleistä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutkii Pohjois-Suomen kallioperää osana valtakunnallista projektia. Tutkimuksilla tuotetaan uutta perustietoa kallioperältään huonosti tunnettujen alueiden geologisista yksiköistä ja niiden jatkuvuuksista. Tutkimuksien tulokset ovat sovellettavissa esimerkiksi akkumineraalien etsintään ja ne ovat myös tieteellisesti merkittäviä ajatellen Pohjois-Suomen kallioperän syntyä ja kehitystä. Tämän lisäksi tulokset soveltuvat muun muassa kalliolämmön hyödynnettävyyden ja kalliopohjaveden laadun arviointiin sekä tiestön ylläpidolle välttämättömien hyvälaatuisia kiviaineksia sisältävien alueiden rajaamiseen. Jatka lukemista ”GTK jatkaa kallioperätutkimuksia Pohjois-Suomessa 2020”

Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia tutkitaan syvärei’istä

Geologian tutkimuskeskus

Maan ulkopuolisen elämän edellytyksiä voidaan tutkia myös Maassa, kallioperään kairatuista syvärei’stä. Tuore tutkimus paneutui Suomen syväbiosfääriin.

Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija, MMT Lotta Purkamo on tutkinut yhdessä monialaisen tutkijaryhmän kanssa Espoon Otaniemeen kairattavasta ST 1:n syväreiästä Suomen syväbiosfäärin mikrobeja ja samalla Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia.

Näytteenottoa Pyhäsalmen kaivoksessa. Kuva: Arto Pullinen, GTK

Jatka lukemista ”Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia tutkitaan syvärei’istä”